Hubertusseuran perustivat Ratsuväenprikaatin upseerit vuoden 1923 helmikuussa. Nimi oli silloin "Hubertusklubi-Hubertusklubben"
ja seuran tarkoitus oli "järjestämällä yleisiä kilpailuja edistää ratsastus- ja metsästysurheilua maassa, sekä kohottaa innostusta niihin".
Jo perustamisvuonna järjestettiin ensimmäiset metsästysesteratsastukset ja joka vuosi oli
ratsastusviikkoja, joihin sisältyivät kaikki mahdolliset kilpailulajit. Ne olivatkin suurimmat sen ajan ratsastuskilpailut maassamme.
Alunperin Hubertusseura oli upseereiden yhdistys: "Klubin toimivaksi jäseneksi on oikeutettu
ilman muuta jokainen Ratsuväkiprikaadiin kuuluva upseeri, lääkintä- ja eläinlääkintäupseeri,
samoin prikaadista muihin joukko-osastoihin tai reserviin siirretyt upseerit". Tämä on lainaus
vuoden 1930 säännöistä, joissa sitten todetaan heidän perheisiinsä kuuluvien henkilöiden
pääsevän kannattaviksi jäseniksi.
Vuonna 1941 tehtiin sääntömuutosesitys, jossa nimeksi ehdotettiin Hubertusseuraa.
Seuran tarkoitukseksi kirjattiin ratsuväen kantahenkilökunnan fyysillisen kunnon ja kenttäkelpoisuuden kohottamisen. Erikoisesti seura pyrki edistämään Puolustuslaitoksen tarpeita tyydyttävän hevostyypin kehittämistä ja tunnetuksi saattamista.
Tavoite oli siis varsin mittava. Ehdotus ei vielä tässä vaiheessa ehtinyt virallistettavaksi, vaan vasta sotien jälkeen 20.4.1945 vuosikokous hyväksyi uudet säännöt. Tällöin nykyinen nimi virallistettiin, samoin lyhenne HubS. Merkittävää on, että näissä säännöissä ensimmäistä kertaa hyväksyttiin "hevosurheiluun innostuneet siviilihenkilöt" seuran kannattaviksi jäseniksi. Sääntöuudistus hyväksyttiin vasta 3.1.1947 Oikeusministeriössä.
Jäsenistö ja puheenjohtajat:
|
